Adeleide.fi

Arkistojen aarre

2011-10-25T21:09:00.001+03:00

Rakas ystäväni Veronica halusi harjoitella kuvaamista ja meillä oli aivan ihana aamupäivä hänen kotonaan Narvikissa muutama vuosi sitten. Makoilin sohvalla ja neuvoin samalla kameran käyttöä, ihanan rauhallisia ilmeitä silti tuli. Kaipaan tuota pitkää tukkaa. Kasvaakohan se enää tuohon mittaan? Kaipaan kyllä tuota aikaakin, ei ollut vielä niin kiireistä elämää kuin mitä se nyt on. Ihana löytö kansioita raivatessani :)

2011-10-22T21:08:00.000+03:00

Sommittelusta asiaa:
ei tarvitse aina kuvata koko kohdetta kokonaan. Kun olet kuvannut kuvia kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, voit alkaa rikkomaan niitä. Jossain opuksessa luki, että -kaikki ovat nähneet Eiffel tornista kuvia, jossa koko torni on mahdutettu ruudulle. Mutta kuka ottaa lomallaan kuvia, joss tornista näkyy vain palasia siten, että tornin vielä tunnistaa?
Uskallus ja mielikuvitus, niitä kuvauksessa tarvitaan. Näe ympäristösi uusin silmin. Voit löytää ankeastakin paikasta vaikka mitä ihanaa!!
Katso välillä alhaalta ylöspäin, käytä niveliäsi ja mene reilusti alas hartiatasolta. Käännä kameraasi. Katso heijastuksia vedestä, ikkunoista, autoista jne. , voit löytää jotain uutta!

Viikonlopun inspiraatioksi muutama kuva minun näkemykseni tästä syksystä!

Ihania syyspäiviä!

Pieni kosketus, kiintymyssuhde

2011-09-07T21:49:00.000+03:00

Pitkästä aikaa kuva tännekin puolelle. Kuvia olen ottanut ja niistä nauttinut koko kesän. Miksi valitsin juuri tämän kuvan tähän? Halusin tuoda herkän kuvan, sellaisen jolla on tarina. Tarinan päähenkilöt ovat äiti ja tytär (3 kk). Pienen pieni käsi tavoittelee äidin sormea ja saa siitä pienellä avustuksella kiinni. Muu ympäriltä häviää ja jäljelle jää tuo hetki, ei meidän tarvitse nähdä kasvoja, sillä kuva kertoo siteen olevan rakastava ja turvallinen näiden kahden välillä.

Kuvan tarkkuusalue on kohdistettu pienen käteen, siihen kohtaan mihin valokin osuu. Muut osat häivyttyvät taaksepäin mentäessä. Värillisenäkin kuva toimi vallan ihanasti, mutta halusin tuoda siihen ajattomuuden ja valitsin BW version. Uskon, että ystäväni ilahtuu kovasti tämän kuvan nähdessään.

Kuvatiedot:
Kamera: Nikon D 300
Objektiivi: Nikkor 85 mm, kiinteä
Ei salamaa
Puun alla otettu kuva, oksat siivilöivät suoraa auringonpaistetta. Varjoisasta kuvauspaikasta huolimatta saatiin sopivasti elävyyttä kuvaan, kun säteet pääsivät puiden lomasta tuomaan valoa.

Photoshopilla on käytetty koko kuva-alalle sharpenia. Ja sitten käänsin kuvan musta-valkoiseksi ja lopuksi säädin vielä kontrastia hitusen.

Vinkki: mene kohdetta lähelle ja rajaa kuvaa rohkeasti jo kuvausvaiheessa. älä säikähdä jos kamera ei pysty tarkentamaan, olet silloin todennäköisesti liian lähellä kohdetta. ota pieni askel kohteesta poispäin ja kokeile uudestaan. LYKKE TIL!

Lenge siden sist!

2011-07-15T22:58:00.001+03:00

Maisemakuvista saa mielestäni jännittävämpi, kun etsii rauhassa oikeaa kuvakulmaa. Täällä Norjassa, jossa vietän kesääni töitä tehden ja urheille, säät vaihtelee jopa kesken päivän. Voi olla todella kirkas sinitaivas yhden hetken ja sitten tulee kova sumu ja sumun hälvettyä upeat pilvet... kuten tässä.
Halusin kuvata siis säätä, mutta etsin pitkään jotain kivaa edustalle. Koiranputket törröttivät sopivasti maassa ja ne olivat tarpeeksi isot, jotta sain massiivisemman etualan elementin. Tarkensin kasviin, otin mukaan myös taustalla häämöttävän talon, valotolpan sekä vasemmalla näkyvän rauta-aidan, jotka näkyvät taustalla utuisena, mutta niistä saa silti selvän mitä ne esittävät. Koska kuvasin suoraan taivasta kohti ilman salamaa, on tuloksena tumma etuala ja kirkas taivas. Se sopi hyvin. Käänsin kuvan vielä infrapuna kuvaksi, joka ei muuttanut muuta kuin taivaan värit päinvastaiseksi kuin ne alunperin oli (tumma vaaleaksi ja vaalea tummaksi)

Bildet er tatt her i Norge hvor jeg tilbringer sommeren min med å jobbe og trene kondis. Været kan endre fort i løpet av dagen fra blå himmel til tåka og etter tåke kan det komme massive skyer, så som på dagen jeg tok bildet øverst. Jeg søkte sån passe vinkel til å ta bildet fra. Ville prøve noe annet enn "vanlige" bilder, og leke litt med vinkel, dypde og kontraster. Bildet er tatt uten blixt, direkt mot himmelen/solen, men med fokus i blomsten. Det resulterte med at alt annet enn himmelen ble mørke.

Fint, eller?

Da er bare å øve seg videre med naturbilder ;)
Ei muuta kuin harjoittelemaan luontokuvausta ;)

Ha det fint alle sammen!

WORKSHOP in St. Petersburg

2011-06-01T12:13:00.000+03:00

Omakuvaa Pietarista. Olin koulutuksen puitteissa workshopissa ja siellä tehtäväksi annettiin kuvata tunnin aikana pieni kuvasarja. Oman kuvasarjani kantava teema oli liike ja kuvasin kaikki kuvat samalla tekniikalla zoomailemalla. Omakuvan ottaminen zoomaamalla oli suhteellisen haastavaa ja toki myös muidenkin... kun käytettävissä ei ollut jalustaa. Mutta ne onnistuivat varsin hyvin ja sarjasta tulikin minulle erityisen merkittävä. Sitä pitää vielä makustella ja tunnustella, että mitä kaikkea se minulle kertoo ja miksi. Mutta yllättävän vahvoja tunteita kuvat herätti minussa, kun niitä purettiin kolmen eri ammattikunnan edustajien kesken.

Mietin

2011-05-23T23:32:00.002+03:00

Ihan alkuun: kuvaa ei ole photoshopattu :)
Kun olin vielä innokas kokeilija sain tällaista aikaan ilman mitään jälkikäsittelyjä.
Studiolla oli erilaisia muovikalvoja, joita saattoi käyttää studiolamppujen päälle. "nu tester vi orange" og da testet vi det :D
Kuvassa on käytetty pitkää valotusaikaa "bulb" -toiminnon kautta. Ystäväni seisoi ensin etualalla kädet suun edessä ihmeissään, hämmennyksissä, mietteissään. Pyysin häntä ottamaan yhden ison askeleen viistosti sivulle samalla kääntäen vartaloaan selkä minuun päin ja laittaen kädet selän taakse. Kaikkien liikkeiden tuli olla etukäteen mietittyjä eikä mitään ylimääräisiä heiluntoja saanut tulla.
Emme ottaneet tästä asetelmasta kuin yhden otoksen, muunlaisia juttuja kokeiltiin kyllä. Mutta tästä tuli ilman muuta suosikkimme.
Kuva on koristanut kotimme seinää Pietarissa ja yksi valmis kuva isona vedoksena lähti mallin kotiin kehyksiin.
Eräässä näyttelyssä vanhempi rouvashenkilö tuli juttelemaan kanssani ja sanoi itkeneensä liikutustaan kuvaa katsoessaan. Se oli mennyt häneen niin syvälle, koskettanut jotain kohtaa. Se oli paras kiitos ikinä kuvistani.

Mitä tästä opimme? Se mitä teet, tee sydämellä ja ajatuksella.

2011-05-19T13:35:00.001+03:00

Tämä pieni poika on aina innoissaan poseeraamassa, kun äiti pyytää :) Kuva on otettu jo jokunen vuosi sitten, muistaakseni vuonna 2005 syksyllä, kun olimme ensimmäistä syksyä Pietarissa. Halusin laittaa sen tänne esille, koska tarkennus on onnistunut täydellisesti! Mitään tarkempia specsejä en kuvasta teille osaa kertoa muutakuin, että "olen tarkentanut poikaan enkä puuhun tai taustaan". :) En edes muista mitä objektiivia olen käyttänyt.
Kuvassa 7 vuotias ukkeli on nyt jo 12v ja lähti ensimmäistä kertaa yksi lentokoneella lappiin Pajon luo (vaari). Jännittää hiukan miten matka sujuu, mutta poika on onneksi varustettu puhelahjoilla ja ennakkoluulottomuudella, joten hän uskaltaa taatusti kysyä jos jokin asia mietityttää.

Sniff. Äidille kait se lasten kasvaminen on aina hankalinta. Vastahan hän meni kouluun ja nyt jo yläkouluun. Huoh.

Pietari on my mind!

2011-05-17T12:23:00.003+03:00

Reilun viikon päästä pääsen pitkästä aikaa käymään Pietarissa, wuhuu! Lähdemme opintomatkalle opiskelijaryhmän kanssa ja olen ollut suunnittelemassa ohjelmaa yhdessä kouluttajamme Ulla Halkolan kanssa.

Pietariin matkustaminen juuri kesän alussa on paras ajankohta, silloin ei ole vielä niin kuumaa ja pölyistä kuin aivan keskikesällä. Ohjelmassa on tapaaminen Outsiders taideryhmän kanssa, workshoppia, konserttia, museokäyntejä ja sen sellaista. Toki myös hyvää ruokaa ja itse ainakin haluan nauttia kaupungin humusta ja atmosfääristä. Koska olen kiertänyt Pietarissa asuessani jo kaikki mahdolliset nähtävyydet alkaen Anna Ahmatovan museosta Iisakin kirkkoon ja Eremitaasiin niin en koe kauhean tarpeelliseksi käydä kaikissa niissä uudestaan.

Oma Top 5 listani:
*Iisakin kirkko ja etenkin kattotasanteelle kipuaminen ja valokuvaaminen ylhäältä
*Eremitaasi, joku osa siellä
*Kirjakauppa
*Pietari Paavalin linnoitus ja Pietari päivän juhlat ilotuksineen
*Kesäpuisto

Mariinski olisi ollut ehdoton ykkönen, mutta juuri matkustusajankohtanamme se on kiinni, eli emme pääse balettiin.

Kävely Nevskillä ja ympäri kaupunkia, ihmisten katselu ja nautiskelu on se mistä eniten saa irti!

Kuva on otettu Pietarissa erään opiskelupäivän tehtävänä. Me kuvattiin porukalla elokuvateatterin edessä ja pointtina oli löytää tilanteita joista voisi löytää hyvän kuvausaiheen. Tämä ohi viipottava nainen punaisessa PVC takissaan oli minun silmään hyvä kohde ja kuvasta tulikin varsin onnistunut.

Koin kadulla kuvaamisen hankalana ja osittain nolona. "En halua kuvata tällaista". Mutta jälkikäteen opettajan osoittama idea meni minullakin jakeluun ja katukuvaamisen hienous avasi silmäni.

Enkeleitä -on heitä

2011-05-16T17:05:00.003+03:00

Tämähän on tosi hauskaa puuhaa kaivella kaikki vanhat jutut arkistoista esille ja näyttää niitä teillekin. Nämä kuvat on ensimmäisiä kuviani, joita olen värkännyt enemmänkin photoshopilla. Kuvat on otettu studiolla ystäväni lapsesta ja muokattu jälkikäteen mustavalkoiseksi, ylimpään kuvaan on laitettu hiukan sinistä sävyä päälle, molemmista on maalattu yksityiskohtia ja se siinä.
Originaalikuvista voisi sanoa vielä sen verran, että kuvat oli hyvin haaleita säyiltään, valkoista ja roosaa. Valotuksen olin säätänyt ylivalotuksen puolelle.

/Det er virkelig göy å finne frem gamle bilder fra bildearkiver og vise de til dere også.
Disse to engle bilder er förste bilder der jeg brukt mere PS. Har fotografert v studion, modellen er datter til venninne min. Fargebilder er vendt til sort-hvitt og så malet litt detaljer osv. Originalbilder var litt mot overeksponert.

Liikettä niveliin vai miten se meni :)

2011-05-15T16:09:00.000+03:00

Liikkeen kuvaaminen on jännää ja haasteellista. Siinä ei tule hetkessä mestariksi :) Mutta hyvällä mielikuvituksella sitä pääsee aimoharppauksen eteenpäin!

Liikkeen voi pysäyttää kokonaan jolloin vauhtiviivoja ei tule mukaan ollenkaan, tai sitten voi kuvata pidemmillä suljinnopeuksilla ja saada liikkeen kaaret mukaan lopulliseen vedokseen. Itse käytän molempia riippuen kuvasta ja tarkoituksesta.

Tämä ylläoleva kuva on edelleen arkiston aarteita vuodelta, hmmm 2004 ehkäpä. Etummainen jalka on hypyssä suht liikkumaton, takimmaisen jalan heiluessa ja sen takia kuva on siltä osin epätarkka. Epätarkkuus ei siis ole aina epäonnistumisen merkki, sen voi nimittäin tehdä tarkoituksellakin! Ja sitten voi tulla nappiotos ihan yrityksen ja erehdyksen kautta, silloin on tosin tärkeää koittaa painaa mieleen kuvanoton detaljit ja koittaa käyttää samoja asetuksia seuraavalla kerralla.

Sisustuslehdissä käytetään paljon pitkiä valotusaikoja, jotta kohteesta saadaan tarpeeksi valoisa ilman salamaa. Sillä tavalla saadaan myös kohteen taustalla koikkelehtivat ihmiset "liikkuviksi".

Ei muutakuin liikettä kuvaamaan!

adeleides' photostream

2011-05-06T14:26:00.001+03:00

adeleides' photostream on Flickr.

High Key

2011-05-04T22:08:00.000+03:00

High Key kuvat ovat olleet minulle kaikista rakkaimpia kuvaus"urani" alusta lähtien. Opettelin kuvaamaan niitä pikkuhiljaa ja opin tunnistamaan kohteet missä ylivalotus mielestäni toimii parhaiten ja missä ei laisinkaan onnistuneesti. Manuaalisäädöillä mennään tässäkin kuvassa, tosin olen jäkikäteen maalannut meikkiä ja kauluria tasaisemmaksi. Pietarissa valokuvauskoulussa oli vastaavanlainen tehtävä, jossa mallimme stailattiin elegantiksi ja tarkoitus oli saada aikaan High Key kuvia. Sainkin.
Mutta mitä tapahtui sille cd levylle?? Se ei suostu avaamaan ainuttakaan liitettä! Muistona on siis vain yksi iso printti, joka on hyvä sekin, mutta olisihan se kiva säilöä kuvat niin, että niistä olisi iloa myöhemminkin.

Norsk Sykepleierforbund -bildegalleriet

2011-05-04T22:02:00.001+03:00

Jälleen yksi vanha kuva, Norjan ajoilta, kun harjoittelin studiotyöskentelyä klubin tiloissa. Kuva julkaistiin Norjan sairaanhoitajalehdessä kuvagalleriassa, kuukauden kuvaaja osiossa. -Atter en gang et gammelt bilde fra tiden jeg bodde i Norge og övde meg å fotografere i studion. Bildet ble publisert i NSF´s sykepleier bladet, i galleriet der mnd´s fotograf ble presentert. Ikke noe ekstra med bildet.

Hauras Mieli näyttelykokonaisuuteen kuuluvia kuvia

2011-05-03T15:21:00.001+03:00

Yksi oma suosikkikuvana kautta aikain. Samassa venäläisen talon rappukäytävässä otettu kuva, kuin muutama aiempi kuva. Vaseliinilinssi, ylivalotusta ja tarkkaan aseteltu kuva. Hame on viritelty pakkausmuovista ja muut vaatteet ovat mallin kaapista. Jälkikäteen kuva on käännetty musta-valkoiseksi, muuta kuvalle ei ole tehty.

Leveä ikkunalauta, pitsinen valoverho ja komea ikkuna. Valo suorastaan lumoava. Mitään muuta ei tarvittu kuin oikeat säädöt kameraan ylivalotuksen rajalle ja kuvan kääntö musta-valkoiseksi.

Muovihame heilumaan. Pitkä valotusaika, ikkunasta tulviva valo valon lähteenä. Ei jäkikäsittelyä, vaseliinilinssi toi tarpeelliset pehmeät efektit kuvaan mukaan. Kuva on omalla seinälläni isona vedoksena.

Vähän sisustuslehtien tunnelmaa, kun "nainen on saanut uuden ihanan kodin valmiiksi" ja on niin onnellinen :) Kuva on kuvattu studiolla, ihan ensimmäisiä kertojani harjoittelun merkeissä. Mallina toimiva norjalainen ystäväni oli niin mukana juonessa, että oli hauska toteuttaa omia visioitaan. Kuvan oikea reuna on cropattu tarkoituksella juuri kyseisestä kohdasta. Ei perinteistä, vaan sääntöjä rikkoen ja omasta mielestäni varsin onnistuneesti.

Nämä alimmat kuvat on otettu Pietarissa -30 asteen pakkasessa Taurian puistossa. Mallina toimi ruotsalainen ystäväni. Kuvaussessio ei järin kauaa kestänyt pakkasesta johtuen. Nämä kuvat olivat valokuvauskoulun näyttelyyn ja näissäkin käytetty pitkää valotusaikaa ja lähes sokkona kuvasin, koska hengityksen höyry tunki kaikki näkymät etsimestä. Mutta miten se olikaan... unen näyt piirtyivät uniin ja lopputulos oli tässä. Rekvisiitta on koululta lainattua: hattu, laukku, huivi... musta puolihame ja saappaat olivat mallin omia.

Pietarista

2011-05-01T21:30:00.004+03:00

Hauras Mieli -kuvasarjan kuvasin Pietarissa. Mallina oli ruotsalainen ystäväni. Kuvasimme muutamina päivinä kerrostalon rappukäytävässä, jonne tuli upea luonnonvalo. Oli helmikuu ja päivät olivat kuulaan kirkkaat. Olin innoissani kuvista, sillä niistä tuli manuaalisäädöillä sitä mitä olin etukäteen halunnut.
Kuva on jäkikäteen käännetty musta-valkoiseksi, muutoin käytetty vaseliinia linssissa, jotta sain vähän haluttua pehmeyttä kuvaan. Pitkä valotusaika ja kamera tietenkin jalustalla.

Pieni kulta

2011-05-01T21:29:00.001+03:00

Min lille snille jente som 2 åring. Hun var ikke altid like glad å bli fotografert, men når jeg fikk ta bilder av henne så gikk det hvor bra som helst. Bildet er tatt i st Petersburg der vi bodde 2005-2007. Har brukt Nikon D 70 kameran og natur lys.

Intensiteettiä katseeseen

2011-05-01T21:28:00.001+03:00

Silmät ovat kaikkein keskeisin osa kasvokuvia. On ollut pakko opetella tarkentamaan juuri silmiin. Automaatilla se ei aina onnistu 100%:sti, mutta manuaalilla on enemmän pelivaraa. Tässä kuvassa tarkennus on onnistunut nappiin. Muu osa kasvoista ja hatusta on epätarkkaa, eikä niille ole tehty mitään jälkikäteen. Tarkka osa lähtee silmästä alaspäin poskipäätä pitkin ja ulottuu huulen reunaan, nenän ollessa epäskrappi. Ainut asia minkä muuttaisin on hiussuortuvat silmän edessä. Ne eivät häiritse, mutta voisivat olla pois. Voisihan ne photoshopata :)

Punaista, salaperäistä

2011-05-01T21:27:00.000+03:00

Kuva on otettu kauan sitten studiolla norjalaisesta ystävästäni. Vahinkolaukaus, jossa kameran säädöt menivät liikaa ylivalotuksen puolelle. Mutta jokin tässä kuvassa vetää minua aina puoleensa. Punainen väri on toistunut kauniina ja vartalon muodot samoin. Jotain mystistä tässä on, mutta ei silti pelottavaa.

Summer! Kesä! Sommer!

2011-05-01T21:22:00.001+03:00

Nämä kuvat ovat ystävästäni, joka on suostunut olemaan mallina muutamia kertoja. Kesämekko ja Hai kumpparit sopivat mainiosti yhteen ;) Stailaus ei ole parhaimpia puoliani, mutta jotenkin näissä kuvissa se onnistui. Yksinkertaista ja kauniin väristä, maisemaan sopivaa.
Kesä! Tule jo! (2 ylintä kuvaa: ei muokattu millään tavalla, alin kuva: lisätty kontrastia ja hiukan säihkettä vaaleisiin osiin)

Kilpailu Divas & Dreams sivulla!

2011-05-01T20:37:00.003+03:00

Kilpailukuvani Self Portrait "me and my kamera" -kisaan:

Self-Portrait Contest Me & My Kamera

Har lagt in et gammelt bilde av meg, hadde nemlig ikke tid å fotografere under helgen. Men neste gang :) Prosjekt Self Portrait fortsetter!!

Olen osallistunut kilpailuun vanhalla kuvallani, koska aika ei riittänyt kuvaamiseen viikonloppuna. Seuraavalla kerralla sitten. Mutta Oma Kuva -projektini jatkuu!

Bryllup-Häät-Wedding

2011-04-30T10:37:00.003+03:00

Ihan ensimmäinen kuvaamani hääpari ja ehdottomat kuvasuosikkini. Kuvat on kuvattu ikkunan läpi.
De förste bryllupsbilder jeg har fotografert ca. 3 år siden. Disse bilder er mine favoriter. Bildene er tatt gjennom et gammelt vindu.

Balettia

2011-04-28T18:47:00.002+03:00

Tästä se joskus lähti. Ihan ensimmäinen kuvani studiolla oli ballerinakuvat tästä ihanasta norjalaistytöstä. Minulla oli selkeä visio siitä mitä halusin ja lopputulos oli täysin sitä vastaava. Näyttelykuvaan croppasin hiukan enemmän -ylimmästä kuvasta- päälaesta ja se oli siinä. Kuva pääsi näyttelyjulisteeseen sekä valokuvauksen vuosikirjaan Norjassa. Kuva on kuvattu filmille, vanhalla Nikonillani. Kuva on jälkikäteen digisoitu.

Balletbilder fra tiden jeg bodde i Narvik, Norge. Öving v/ NKK´s studio. Disse to bilder ble valgt til felles utstilling x flere og til årboken for NSF. Har fotografert med analog og digitalisert bilder senere.

Auringonkukkia hatussa ja muita tarinoita

2011-04-28T02:28:00.000+03:00

Yön tunteina on aikaa miettiä ja ideoida. Inspiroiduin tosi paljon muutamista kuvista, jotka vasta näin ja tajusin, että on aika palata lähtöruutuun. Kun aloin harjoitella valokuvaamista, oli ideoita niin paljon kuin ikinä jaksoi toteuttaa. Kuvat piirtyivät uniin asti ja kuvaaminen oli kaikkinensa: yksinkertaista. Sen jälkeen olen tehnyt siitä itse itselleni hankalaa ja tavallaan myös pakkopullaa. On täytynyt heittää välillä kamera sivuun, oksentaa paha olo pois ja kaivaa taas rakas ystävä takaisin.
Parin viime vuoden ajan olen palanut halusta tehdä omia projektejani, ja nyt on aika sille! Alkakoon uusi aikakausi, joka toimii hyvänä terapiamuotona itselleni arjen kiireessä.

Tervetuloa uuteen blogiini!